Avainsana-arkisto: turvallisuus

Hyvinvointiosaaminen: Turvallisuus

Hyvinvointiosaaminen_Turvallisuus

Koululakien tavoitteena on edistää hyvää oppimista sekä oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Laissa korostetaan kotien ja eri hallintokuntien yhteistyön ja tukiverkkojen tärkeyttä. Myös koululait ja opetusta ohjaavat opetussuunnitelman perusteet määräävät kouluyhteisöä edistämään turvallisuutta.
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön.

Perusopetuslain mukaan:

• Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
• Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja  edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden
tervettä kasvua ja kehitystä.
• Opetuksessa koulu toimii yhteistyössä kotien kanssa.
• Oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon.
• Koulu seuraa oppilaan luvattomia poissaoloja ja ilmoittaa niistä vanhemmille.
• Vanhemmat huolehtivat siitä, että oppilas  suorittaa oppivelvollisuutensa.
• Oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja  käyttäytyy asiallisesti.
• Koululla on järjestyssäännöt, jotka edistävät koulun  sisäistä järjestystä, opiskelun sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta että viihtyisyyttä.

Koulun opetussuunnitelmassa sovitaan mm. näistä:
• Koulun toimintatavat terveyden ja turvallisuuden  edistämiseksi, oppilashuollon yhteistyötä koskevat
pelisäännöt sekä toimintatavat erilaisissa ongelma-,  onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koululta edellytetään
muun muassa suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja  häirinnän ehkäisemiseen.

Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat koulut ja oppilaitokset määrittelemään osana opetussuunnitelmaa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjaon erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi.

Perusopetukseen kuuluu erityinen Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuus, jonka päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä.
On tärkeää, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään  yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä kodeissa että osana koulun opetusta. Oppaassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyyn liittyvää ohjeistusta koululaeissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Turvallinen koulupäivä -opas on tarkoitettu vanhemmille ja se on jaletu oppilaiden kautta kouluissa. Sen tavoitteena on antaa tietoa turvallisuuden edistämisestä koulussa, tukea kodin ja koulun yhteistyötä sekä rohkaista vanhempia tutustumaan ja osallistumaan turvallisen koulupäivän  rakentamiseen. Erityistavoitteena on rikoksien, häiriöiden ja onnettomuuksien vähentäminen tehostamalla ennalta ehkäisevää työtä.

Koulun turvallisuus tavoitteissa pitäisi näkyä seuraavia teemoja:

• Kehitetään kodin ja koulun yhteistyötä ja edistetään erityisesti vanhempien keskinäistä verkottumista oppilaiden sosiaalisen kehityksen tukemiseksi
ja väkivaltaongelmien ehkäisemiseksi.
• Kiusaamisen tai väkivallan ehkäisemiseksi tuetaan yhteisöllisyyttä.
• Kannustetaan oppilaita osallistumaan iän ja edellytystensä mukaan oman opiskeluympäristönsä turvallisuuden ja terveyden edistämiseen.
• Tarjotaan nykyistä enemmän tietoa koulukiusaamisesta ja toimenpiteistä sen vähentämiseksi.
• Korostetaan päihteettömyyttä kaikessa nuorille järjestetyssä vapaa-ajan ja muussa toiminnassa

Koulumatka ja koulun piha

Opettajan tehtävänä on valvoa koulupihan turvallisuutta, esimerkiksi varmistaa, että oppilaat viettävät ajan sovitulla alueella tai että pelit ja leikit pysyvät turvallisina eikä ketään kiusata.

Koulukiusaaminen

Koulukiusaaminen on henkistä tai ruumiillista, lapsen tai lapsiryhmän yhteen lapseen kohdistamaa väkivaltaa. Koulukiusaaminen on epätasavertaista ja pitkäkestoista. Kiusaamisessa käytetään yleensä valtaa väärin toista koululaista kohtaan. Kiusaajalla on enemmän valtaa, kun hän on jollain tavoin uhriaan vahvempi, esimerkiksi vanhempi, isompikokoinen tai persoonaltaan räväkämpi.

Kiusaaminen

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen esimerkiksi jatkuvalla kiusaamisella
ja henkisellä väkivallalla täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, josta voi seurata rangaistus. Alle 15- vuotiaaseen kohdistunut lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos.

Kunnianloukkaus

Yleinen kielenkäyttö saattaa joskus olla hyvinkin värikästä, mutta aina kannattaa pitää mielessä, ettei kaikki suinkaan ole sallittua. Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voi olla rangaistavaa, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Toisen oppilaan tai opettajan kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon
tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa tai aiheuttaa kärsimystä loukatulle. Kunnianloukkaus
voi olla myös toiseen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaus on lain
mukaan rangaistava teko.

Opettajan rooli koulukiusaamisessa

Koulussa kiusaamista ehkäistään luomalla selkeät toimintamallit kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen. Koulussa voidaan saada aikaan ”ketään ei kiusata koskaan” -henki, jos koko koulun henkilökunta sitoutuu asiaan. Vastuu hengen luomisesta lähtee aikuisista, jotka suhtautuvat niin vakavasti asiaan, että he keskustelevat lasten kanssa kiusaamisesta, sopivat yhteiset pelisäännöt, miten toimitaan, jos joku kiusaa ja puuttuvat jokaiseen kiusaamistapaukseen.

Neuvokaa vanhempia ottamaan yhteyttä opettajaan. Opettajan tehtävä on selvittää vanhemmille miten kiusaaminen näkyy luokassa. Kouluissa on toimintamallit, joilla kiusaamiseen puututaan. Toimintamallit on osattava kertoa vanhemmille. Koulun velvollisuus on puuttua kiusaamiseen luokassa tai ryhmissä. Opettajan tehtävänä on myös ottaa yhteyttä vanhempiin myös silloin, jos  lapsi on käyttäytynyt ikävästi, kiusannut toista lasta. Apua voi saada opettajan lisäksi koulun  kuraattorilta, psykologilta ja terveydenhoitajalta.

Opetustoimen turvallisuusopas

Esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta koskevissa säädöksissä määritellään oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee yhdessä koulujen ja oppilaitosten johdon sekä henkilökunnan kanssa suunnitella ja organisoida toiminta niin, että opetus ja oppiminen voivat toteutua turvallisissa olosuhteissa ja ympäristössä.

Myös oppilaat ja opiskelijat ovat omalta osaltaan vastuussa turvallisesta ympäristöstä. Erityisesti tämä nousee esiin ammatillisessa koulutuksessa, kun nuoret opiskelevat työtä tekemällä ja näin ollen ovat työntekijöitä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää noudattamaan työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Edellä mainitut periaatteet on hyvä kenen tahansa työntekijäksi kasvavan oppia jo nuorena.
Onnistuneen turvallisuuskulttuurin tunnusmerkki on, että jokainen sitoutuu omalta osaltaan riittävän vahvasti pitämään yllä turvallisuutta. Tuolloin johto on sitoutunut turvallisuusasioihin, turvallisuusasioiden hoito on organisoitu hyvin, turvallisuus on osa laadunvarmistusta ja turvallisuuskoulutus ja -opetus on hoidettu hyvin.
Turvallisuuskulttuurin ylläpitäminen on käytännön toimenpiteitä: Organisaation turvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla, uudet työntekijät perehdytetään turvallisuusjärjestelyihin, henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti turvallisuuskoulutusta, turvallisuudesta vastaavat suorittavat jatkuvaa valvontaa ja onnettomuustilanteiden varalta harjoitellaan.

Suunnitelmilla varaudutaan ennalta tunnistettuihin todennäköisiin uhkatilanteisiin. Suunnitelmien tarkoituksena on luoda toimintatavat ja prosessit ennalta erilaisiin tilanteisiin, jotta tilanteen aikana niitä voidaan toteuttaa ja toiminta turvata kaikissa tilanteissa.  Erilaisten suunnitelmien laatiminen ja ajan tasalla pitäminen on tärkeä osa turvallisuuden ylläpitämistä ja varautumista vaara- ja kriisitilanteissa toimimiseen. Koulun on huolehdittava siitä, että ajantasaiset suunnitelmat saatetaan toimijoiden tietoon. Kaikkeen turvallisuustyöhön kuuluu yhteisön jäsenten sitouttaminen yhteisiin periaatteisiin ja yhteisön toimintatapoihin. Koulussa huolehditaan siitä, että kaikki yhteisössä toimivat – myös ne ryhmät, jotka saattavat kuulua ulkoistettuihin toimintoihin – ovat saaneet tarvitsemansa tiedot, perehdytyksen ja koulutuksen ja että taitoja on harjoiteltu.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Suunnitelmassa kuvataan:
• kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta
• yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa
• yhteistyö viranomaisten kanssa
• suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin
• suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi.

Pelastussuunnitelman laatiminen perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelma tulee laatia rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan vakavat. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai alueen haltija.

Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Se sisältää selvityksen koulun omatoimisesta varautumisesta. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta huolehtii koulun rehtori tai se, jolle tehtävä on erikseen annettu, esimerkiksi turvallisuusvastaava. Pelastusviranomainen ohjaa ja valvoo pelastustoimijohtoisten tilanteiden tai uhkien varalta tehtyjä suunnitelman osaa. Pelastusviranomainen myös vastaa kokonaisjärjestelyn koordinoinnista. Poliisi ohjaa ja valvoo ”poliisijohtoisten” tilanteiden tai uhkien varalta tehtyä suunnitelman osaa. Yhteistyötahoja suunnittelussa ovat: pelastus-, poliisi-, terveydenhuolto- ja työsuojeluviranomaiset, opetustoimi sekä kouluissa ja oppilaitoksissa opetushenkilöstö.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus
• vaarojen ja riskien tunnistamisesta ja ehkäisemisestä
• rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
• käyttäjille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
• mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelma on muutakin kuin kirjallinen asiakirja. Suunnitelmassa pitää olla selkeät koulukohtaiset toimintaohjeet, joiden tulee olla saatavissa ja otettavissa nopeasti käyttöön. Näin ensitoimet voidaan hoitaa viivytyksettä ja tehokkaasti ennen vastaavan viranomaisen saapumista paikalle. Sisällön havainnollistaminen visuaalisesti helpottaa käyttöä.
Pelastussuunnitelma tulee laatia yhdessä pelastustoimen kanssa. Uhka- ja vaaratilanteiden osalta suunnitelma laaditaan myös yhteistyössä poliisin kanssa.  Pelastussuunnitelman sisältämät periaatteet ja toimintaohjeet on tehtävä henkilöstölle, oppilaille sekä koulun tilojen muille käyttäjille tutuiksi. Suunnitelman sisältö on kerrattava säännöllisin väliajoin ja päivitettävä tarpeen mukaan. Erilaisten pelastusharjoitusten täytyy olla säännöllisiä, jotta toiminta onnistuisi tositilanteessa mahdollisimman hyvin ja vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Käytännön harjoitukset ovat paras keino kehittää toimintakykyä. Niiden avulla on myös luontevaa päivittää toimintaohjeita.

Opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteissa on annettu määräys suunnitella toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi, jolla varaudutaan koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin äkillisiin kriiseihin ja traumaattisiin tilanteisiin.  Koulutuksen järjestäjä vastaa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja siinä olevan opetustoimen oppilashuoltoa/opiskelijahuoltoa koskevan suunnitelman laatimisesta. Kriisisuunnitelman keskeiset periaatteet ja tavoitteet määritellään osana opetussuunnitelmaa.
Kriisisuunnitelma ohjaa toimintaa ja psykososiaalista tukea ja jälkihoitoa erilaisissa äkillisissä kriiseissä. Kriisisuunnitelma ohjaa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämistä myös pelastautumista vaatineiden tilanteiden jälkeen.
Kriisisuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista vastaavien kanssa. Kriisisuunnitelman laatimisessa tehdään yhteistyötä myös pelastustoimen ja poliisin kanssa sekä muiden kunnassa kriisitoiminnasta vastaavien kanssa siten kuin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrää.

Suunnitelmassa kuvataan:
• kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
• yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa
• pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
• toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu
• kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi.

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Työsuojelun toimintaohjelman tulee sisältää keskeiset kehittämistavoitteet ja keinot, joilla töiden, työympäristön ja työyhteisön toimivuutta voidaan kehittää organisaatiossa.
Toimintaohjelman laatiminen aloitetaan arvioimalla työsuojelun hoitamiseksi tarvittavat toimintatavat ja selvittämällä ja arvioimalla töistä aiheutuvat vaarat. Arvioinnin tuloksena syntyvät kehittämiskohteet kirjataan kehittämisohjelmaksi, ja ne on käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen päätetään kehittämiskeinoista sekä toteutetaan ne suunnitelluissa aikatauluissa. Mitä haitallisemmat seuraukset ja suurempi esiintymistodennäköisyys, sitä kiireellisempi toteutusaikataulu. Arviointien tulokset on säilytettävä, jotta voidaan tarvittaessa osoittaa miten arviointi on suoritettu, ja mihin tehdyt johtopäätökset perustuvat.
Työsuojelun toimintaohjelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön edustajat osallistuvat myös ohjelman toteutumisen seurantaan sekä sen tarkistamiseen ja päivittämiseen.
Tärkeän osan ohjelmasta muodostaa kuvaus niistä pysyvistä tai pysyväisluonteisista toimintatavoista vastuutahoineen ja -henkilöineen, jotka ovat välttämättömiä hyvin hoidetulle työsuojelutoiminnalle. Näitä ovat kuvaus työsuojeluvastuiden ja -tehtävien jakaantumisesta, työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen, työolojen, työtapojen ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu, työtapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tutkinta, työterveyshuollon järjestäminen, henkilöstön perehdyttäminen sekä työsuojelunäkökulman liittäminen hankintoihin (koneet, työvälineet, henkilönsuojaimet, kemikaalit) ja muutoksiin (muutos- tai uudisrakentaminen, työmenetelmien muutokset).

Työsuojelun onnistuminen vaatii johdon ja henkilöstön yhteistyötä. Myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko työyhteisö sitoutuu tämän toimintaohjelman tavoitteisiin. Toimintaohjelman tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi otetaan huomioon kaikessa töiden ja työyhteisön kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa.  Johdon tulee seurata toimintaohjelman toteuttamista, ja ohjelma on määräajoin tarkistettava. Ohjelma tiedotetaan koko henkilöstölle. Uusille työntekijöille ohjelman sisältö ja työssä esiintyvien vaarojen ja haittojen estäminen opetetaan osana perehdyttämistä.

Yleissivistävän koulutuksen turvallisuustyön organisointi ja johtaminen

Jokainen yksilö vaikuttaa koulun hyvään turvallisuuskulttuuriin. Turvallisuuden rakentaminen on aktiivista työtä, johon kaikki koulussa työskentelevät osallistuvat.  Turvallisuusjohtaminen on järjestelmällistä oppilaita ja henkilöstöä, ympäristöä, tietoa ja omaisuutta vahingoittavien tapahtumien ennaltaehkäisemiseen tähtäävää johtamista, jossa myös hoidetaan syntyneet akuutit tilanteet sikäli kun ne eivät kuulu muille viranomaisille, poliisi- tai pelastustoimelle. Turvallisuuskulttuuriin kuuluu yhteinen halu pyrkiä ennakolta estämään onnettomuudet ja vahingot sekä varautua poikkeustilanteisiin.

Suunnitelmat
Lakisääteiset turvallisuusasiakirjat laaditaan ja päivitetään säännöllisesti. Koulun on huolehdittava siitä, että ajantasaiset suunnitelmat saatetaan toimijoiden tietoon. Kaikkeen turvallisuustyöhön kuuluu yhteisön jäsenten sitouttaminen yhteisiin periaatteisiin ja yhteisön toimintatapoihin. Koulussa huolehditaan siitä, että kaikki yhteisössä toimivat – myös ne ryhmät, jotka saattavat kuulua ulkoistettuihin toimintoihin – ovat saaneet tarvitsemansa tiedot, perehdytyksen ja koulutuksen ja että taitoja on harjoiteltu.

Koulun turvallisuutta koskevien suunnitelmien ja tietojen ajan tasalla pitämistä helpottaa tarkistuslista, johon merkitään asiasta vastuussa oleva ryhmä/henkilö sekä tarkistuspäivä. Poikkeustilanteiden varalta koulussa on hyvä olla kaikkien siellä työskentelevien yhteystiedot. Jokaisen työntekijän vastuulla on pitää omat yhteystietonsa ajan tasalla. Koska Suomessa ei juurikaan enää käytetä lankapuhelimia kotipuhelimina, työntekijöiden olisi hyvä ilmoittaa myös sen henkilön numero, johon otetaan poikkeustilanteessa yhteyttä. Oppilaiden/opiskelijoiden yhteystiedot löytyvät useimmiten oppilashallinto-ohjelmista.
Ajantasaiset suunnitelmat kootaan oppilaitoksen turvallisuuskansioon(linkki), josta ne löytyvät helposti. Turvallisuuskansion osien päivittäminen vastuutetaan. Sähköisten kansioiden päivittäminen käy helposti, mutta samalla se vaatii yksilöiltä aktiivisuutta ajan tasalla pysymiseksi.
Koulutus ja perehdytys

Perehdytys on tärkeä osa koulun ja oppilaitoksen turvallisuustyötä järjestetään. Kaikille yhteisen perehdytyksen lisäksi tarvitaan kohdennettua perehdytystä eri tehtävissä toimiville, kuten yhteisön turvallisuusvastaaville, oppilas- ja opiskelijahuollossa toimiville tai kriisityöryhmän jäsenille ja johtovastuuta kantaville. Myös koulun ruokailuista vastaava henkilöstö, kouluisännät ja asuntolanhoitajat tarvitsevat kohdennettua perehdytystä omiin kriisitilanteen työtehtäviinsä.

Oppilaiden ja opiskelijoiden perehdytys

Oppilaiden, opiskelijoiden ja kotien perehdyttäminen on tärkeä osa koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmia. Oppilaiden ja opiskelijoiden tulee antaa mahdollisuus tutustua koulun turvaohjeisiin ja osallistua myös niiden suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön turvallisuuteen tutustuminen on mielekästä sitoa osaksi opetussuunnitelmassa kuvattuja opetuksen turvallisuustavoitteita. Oman oppimisympäristön turvallisuuskulttuuriin perehtyminen ja sen kehittämiseen osallistuminen tukee oppimista ja turvallisuusosaamista.

Kodin ja koulun yhteistyön kannalta on tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa siitä, miten oppilaitos erilaisissa kriisitilanteissa toimii ja miten tiedottaminen ja yhteistyö hoidetaan.

Yhteisen harjoittelun merkitys

Kriisitilanteissa toimimista tulee harjoitella säännöllisesti. Sekä pelastussuunnitelman että oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelman tavoitteet edellyttävät, että koulun aikuisten lisäksi myös oppilaat ja kodit tietävät koulun turvallisuuden ja terveyden edistämisen periaatteet ja toimintamallit. Konkreettisia toimintamalleja tulee myös harjoitella yhdessä.

Viestintä

Viestintä on osa koulun ja oppilaitoksen turvallisuussuunnittelun kokonaisuutta. Onnistunut turvallisuus- ja kriisiviestintä edellyttää toimivia viestinnän perusrakenteita. Jokaiseen erityistilanteeseen liittyvää viestintää ei ole mahdollista suunnitella täysin etukäteen. Hyvä jokapäiväinen perusviestintä sekä etukäteen harkitut menettelytavat kriisiviestintää edellyttävissä tilanteissa helpottavat viestintää yllättävissä tilanteissa, jotka edellyttävät välitöntä tai nopeaa toimintaa.
Turvallisuusviestintää johtaa se henkilö, joka vastaa myös toiminnan kokonaisuuden johtamisesta.

Lähteet:
Valta, kilpailu ja kiusaaminen opettajan työssä, Soili Keskinen, Okka, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2005

http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus

Avainsanat: ,