Avainsana-arkisto: tietotekniikka

”Diginatiivit eivät synny itsestään: huomenna tänään on eilen?”

Maaliskuussa 2014 Tampereen pääkirjastossa järjestetyssä mediakasvatuspäivässä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. J. Kasvi kertoi tulevaisuuden osaamistarpeista. Kasvin esityksen nimenä oli Diginatiivit eivät synny itsestään: huomenna tänään on eilen?

Jyrki Kasvi keskittyi esityksessään tietoyhteiskuntaan ja sen tarpeisiin. Esittelen tässä kirjoituksessa niitä asioita, jotka Kasvin liitti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Mitä meidän tulee opettaa tuleville sukupolville, jotta he pärjäävät ja saavat mahdollisuuden elää tasapainoista ja hyvää elämää?

Ihminen muuttuu hitaasti: aivomme ovat edelleen puhetaidon oppimisen tasolla. Ihminen ei ole kehittynyt samaan tahtiin kuin tieto ympärillämme on lisääntynyt. Maailma muuttuu monella tavalla. Tällä hetkellä on meneillään neljä suurta toisiinsa nivoutuvaa muutostrendiä, joihin tieto- ja viestintäteknologia kytkeytyvät:

  • Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky: päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta.
  • Maailman ikärakenteen muutos: Suomessa  puolet vaaleissa äänioikeuttaan käyttävistä on jo eläkkeellä. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat ovat tulossa työikään.
  • Globalisaatio: globaali verkostoituminen ja riippuvuus. BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.
  • Teknologiat: uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita. Tieto- ja viestintäteknologia on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet.

Digitalisaatio on vasta alkamassa: nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2080. Voimme vain arvailla, millaisessa maailmassa tuolloin eletään. Teknologinen murros kiihtyy edelleen, muutaman kymmenen vuoden päästä maailma näyttää aivan toisenlaiselta kuin nyt. Todennäköisesti tuolloin moni arkipäiväinen asia ja käytössä oleva keksintö on sellainen, jota ei tällä hetkellä osata vielä edes ajatella.

Suomella on paljon oppimishaasteita, sanoo Kasvi. Olemme heikkoja tvt-teknologian hyödyntäjinä. Tietokoneita on paljon, mutta mitä niillä tehdään? Olemme huonoja verkostoitumaan, myös kansainvälistymisessä olemme huonoja. Osaamisessamme ja asenteissamme on puutteita, kuten myös tietotekniikan käyttötaidoissa. Tieto- ja viestintätekninen osaamisemme on heikkoa. Suomi on tällä hetkellä Jyrki Kasvin mukaan digitalisaation alisuoriutuja: 22 vertailumaan joukossa Suomen yritykset ovat sijalla 17, vaikka edellytykset ovat kunnossa. Yhteiskunta, yritykset, kunnat, valtio, ja kansalaiset istuvat käsiensä päällä, eivätkä hyödynnä tekniikkaa. Miksi esimerkiksi brittiläisen M&S-ketjun kannattaa tulla Suomeen – emmekö osaa/halua itse toteuttaa vastaavaa verkkopalvelua?

Jyrki Kasvi käytti luennollaan termiä teknologinen imperatiivi: kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi. Aktiivisille ihmisille teknologia tarjoaa mahdollisuuksia olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä, mutta passiivisille ihmisille tämä tarkoittaa mahdollisuutta olla entistä passiivisempia. Digitaalista kulttuuria ei välttämättä huomata: kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC:iin ennen kuin sosiaalisen median läsnäoloon havahduttiin. Mikä murros tällä hetkellä on huomaamattamme käynnissä? Nettiyhteys ei ole etuoikeus, vaan perusoikeus, sanoo Kasvi.

Maailma ei ole enää sellainen, että hyppäät suoraan putkeen, jossa ensin käyt koulua, sitten menet töihin ja lopulta jäät eläkkeelle. Maailma on muuttunut ja muutoksen nopeus on huomattavasti suurempi ennen. Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy. Esimerkiksi noin 14 vuotta sitten kehitetyt nettitikut ovat jo poistumassa ja pilvipalvelut ovat korvaamassa ne. Myös ammatit katoavat ja muuttuvat. Niiden tilalle tulee aivan toisenlaisia, jotka vaativat erilaista osaamista. Opiskelu on jatkuvaa, kukaan ei pärjää läpi elämänsä yhdellä tutkinnolla ja ammatilla.

Median murros on jo täällä: Internet on jo syrjäyttänyt TV:n ja suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä. Netin käyttö on aktiivista ja osallistavaa, toisin kuin television passiivinen katselu. Lukulaitteet ovat syrjäyttämässä lehdet ja kirjat, ne ovat siirtymässä musiikin perässä nettiin. Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta. Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole vielä tapahtunut, pieni kielialueemme on hidastanut tätä. Jyrki Kasvi ennustaa kirjastojen joko katoavan tai muuttuvan mediakeskuksiksi. E-kirjojen lainausehdoista ja -sopimuksista tulee tärkeä asia kirjastojen kannalta.  Tuleeko kulttuurista maksukykyisten etuoikeus, Kasvi kysyi. Pelit ovat olleet jo vuosikymmenen ajan taloudellisesti ja ajankäytöllisesti suurempi kulttuuriala kuin elokuvat. Suomessa tämä näkyy muun muassa siten, että peliala tarvitsee vuosittain 600 uutta työntekijää.

“In the Internet no-one knows you are a dog” Digitaalinen identiteetti on merkittävä asia. Jokainen yksilö on nykyisin massamedia, tuottaessaan omia sisältöjä erilaisiin verkkopalveluihin. Demokratialla tarkoitetaan tässä suhteessa sananvapauden ja yksityisyyden suojan liittoa. Jokaisella on oikeus hankkia tietoa ja ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa. Anonymiteetin ja  demokratian suhdetta on hyvä pohtia: Suomessa kirjattiin perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan sensuuri oli aiemmin johtanut poliittisiin levottomuuksin.

Sosiaalinen media on demokratisoinut viestinnän. Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan. Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma sekä kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt ovat kuitenkin vasta kehittymässä, ja tämän vuoksi niiden piirissä esiintyy median epäsosiaalisuutta: nettikiusaaminen, ahdistelu, kuvien ja tekstien väärinkäyttö ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä. Suurin osa netin sisällöistä on käyttäjien itsensä ilmaiseksi tuottamaa. Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja vastuineen, tosin ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, ilman vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja mediatalon juristia. Journalistin ohjeiden tulee olla tietoyhteiskunnan yleissivistystä ja kaikkien tulee tuntea ja tiedostaa seuraavat asiat:

  • Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen (korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus)
  • Lähdesuoja
  • Yksityiselämän suoja (oman ja muiden)
  • Tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja suojaaminen
  • Sananvapauden rajoitukset  (kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha)
  • Mainonnan etiikka (vrt. muotiblogien pitäjät ja ilmaiset tuotteet)

Kasvi aloitti esityksensä anekdootilla: nykykasvattajat pohtivat miten teinit saadaan pois tietokoneelta. Hänellä itsellään oli aikoinaan sama tilanne kirjojen kanssa: vanhemmat pohtivat huolestuneina, kuinka saada poika irti kirjoista ja vähentämään lukemista. Nyt pohdimme kuinka saamme lapset irti peleistä ja lukemaan enemmän. Lähes päivittäin  lehdissä kirjoitetaan huonontuneista PISA-tuloksista ja lukutaidon romahduksesta.

Luku- ja kirjoitustaito ovat uusien haasteiden edessä. Medialukutaito edellyttää  tietosisällön totuudenmukaisuuden ja riippumattomuuden arviointia ja median vaikutuskeinojen ymmärtämistä. On osattava muodostaa oma objektiivinen todellisuuskäsityksensä asioista. Mediakirjoitustaitoon puolestaan liittyvät edellä mainitut digitaaliset käytöstavat ja journalistin ohjeet. On osattava hahmottaa mediaa säätelevä lainsäädäntö ja julkaisijan vastuut, julkaisulisenssit, tekijänoikeudet, verkkokielen erityispiirteet sekä kuvan, äänen ja tekstin tuottaminen ja yhdistäminen. Aina tämä kaikki ei onnistu alan ammattilaisiltakaan.

Epäsosiaalinen media, kasvottomuus herättää joissakin ihmisissä pimeän puolen. Digitaaliset käytöstavat ja sosiaalinen pääoma ovat hankalia hallittavia. Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai estämään kommentoinnin sosiaalisessa mediassa. Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti vaativaa. Nuoret ovat oppineet digitaalisia käytöstapoja, mutta myös tapoja käyttää sosiaalista mediaa väärin. Samat lait pätevät verkossa, siinä missä muuallakin ja esimerkiksi kunnianloukkaus on kunnianloukkaus myös netissä – ja siitä jää todisteita. Monenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat yleisiä. Ihmiseltä meni konkreettisesti ehkä noin vuorokausi, että hän oppi käyttämään kännykkää lankapuhelimen sijaan. Teknistä osaamista pidempään menee aikaa siihen, että oppii ajattelemaan uudella tavalla: tarvitseeko kännykkään esimerkiksi vastata samalla tavalla aina, kuin lankapuhelimeen?

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Jyrki Kasvi tiivisti seuraavasti:

  • Tietotekniikan peruskäyttötaidot (osaamisvajetta on kaikissa ikäluokissa)
  • Medialuku- ja kirjoitustaidot (amatöörimedian journalistiset pelisäännöt)
  • Tietoturvataidot (edes tietoturvapalveluiden tietoturvaan ei voi luottaa)
  • Digitaalinen sosiaalinen pääoma (sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median tahdista)
  • Tiedonhallintataidot (infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski)

Missä ja miten tarvittavat uudenlaiset taidot opitaan? Tällä hetkellä ei ainakaan koulussa, sanoo Jyrki Kasvi. Suomi on Euroopan ainoita maita, joissa ICT ei ole pakollinen oppiaine. Edes 10-sormijärjestelmää ei opita koulussa, käyttöosaamisesta tai koodauksesta puhumattakaan. Virossa opetetaan ohjelmointia kaikille peruskouluissa. Lisäksi on myös pohdittava, millä tasolla nykyisin elintärkeät taidot ovat niillä ikäluokilla, jotka ovat koulunsa jo käyneet. Pohdinnoista saadaan päänavaus ja alku mediakasvatuskeskusteluun sekä tarvittavien uudenlaisten  pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen.

Avainsanat: , , , , , , ,

Blogin teknisiä ohjeita

Blogin käyttö ei ole kaikilla välttämättä vielä aivan toinen luonto, joten nyt seuraa pikaopas tyylikkääseen bloggailuun.

Uusi kirjoitus

Kun olet kirjautunut WordPressiin, sivun ylälaidassa pitäisi näkyä nappi ”New Post” sekä oma käyttäjätunnuksesi.

Pikavalikko WordPressin toimintoihin.

Pikavalikko WordPressin toimintoihin.

”New Post” avaa nimensä mukaisesti pienen tekstieditorin, jolla voi nopeasti kirjoitella uuden tekstin (tai liittää kuvan tms.). Pitempiä kirjoituksia varten kannattaa kuitenkin mennä varsinaiseen tekstinmuokkaustilaan, jonne pääsee esimerkiksi klikkaamalla käyttäjätunnusta ja seuraamalla sieltä avautuvaa polkua.

Käyttäjätunnusta klikaten avautuu valikko WordPress-toimintoihin. Täältä pääsee täysin varusteltuun kirjoitustilaan.

Käyttäjätunnusta klikaten avautuu valikko WordPress-toimintoihin. Täältä pääsee täysin varusteltuun kirjoitustilaan.

Kirjoituksen luominen

Teksti

Kun olet päässyt ”Add New Post” -tilaan, pitäisi ruudulla olla kirjoitusikkuna, ja voit alkaa naputella blogikirjoitustasi.

kirjoitustila

Kirjoitustila näyttää tällaiselta.

Jos olet jo kirjoittanut tekstin valmiiksi, voit kopioida sen suoraan tekstikenttään. Jos olet kirjoittanut luonnoksesi Wordissä tai jossakin muussa tyylimäärittelyjä sisältävässä muodossa, kannattaa ehdottomasti kopioida teksti ilman tyylimäärittelyjä. Jos tämä ei kuulosta tutulta, suosittelen vaihtamaan puhtaaseen tekstieditoriin klikkaamalla ”text”-tabia.

Muotoillun ja pelkän tekstin editorien valinta.

Muotoillun ja pelkän tekstin editorien valinta.

Pelkän tekstin editoriin kopioidusta tekstistä fontit yms. muotoilut poistuvat automaattisesti ja blogin oletusasetukset säilyvät.

Muotoilu

Kun teksti on paikoillaan, voit muotoilla sen WordPressin editorilla. Tekstikentän yläpuolella on joukko nappeja, joilla muotoilu onnistuu. Oletusarvoisesti vain yleisimmät toiminnot kuten lihavointi, kursivointi ja listat ovat näkyvillä. ”Kitchen sink” -nappi tuo kuitenkin lisää toimintoja.

"Kitchen sink" -nappi tuo lisää muotoilutoimintoja.

”Kitchen sink” -nappi tuo lisää muotoilutoimintoja.

Nyrkkisääntönä älä rakenna muotoiluja käsin vaan käytä rakenteita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että otsikot määritellään otsikoiksi eikä lihavoiduksi tekstiksi ja listat listoiksi sen sijaan että kirjoittaisit numeroita tai ranskalaisia viivoja käsin.

Otsikkomäärittelyt löytyvät lisätoimintojen alta valikosta. ”Paragraph” tarkoittaa normaalia tekstiä ja ”Heading n” on otsikko, missä numero tarkoittaa alaotsikoinnin tasoa.

Määrittele otsikot otsikkoina.

Määrittele otsikot otsikkoina.

Listat voi kirjoittaa joko ranskalaisin viivoin (bullets):

  • tämä on lista
  • listaan voi kirjoittaa asioita
  • kas näin
    • listoissa voi myös olla tasoja
    • tämä on ”alilista”

tai numeroin:

  1. tämä on numeroitu lista
  2. WordPress hoitaa numeroinnin
    1. tännekin voi tehdä hierarkian
Näillä luot listoja.

Näillä luot listoja.

Kuvat ja muu media

Kuvia ei voi vain kopioida ja liittää tekstiin, koska kuvat ovat omalla koneellasi ja ne pitää siirtää WordPressin palvelimelle, jotta blogi voisi niitä näyttää. Tätä varten valitse ”Add Media”, joka vie sinut kuvakirjastoon.

Täältä saat lisättyä kuvia.

Täältä saat lisättyä kuvia.

Kuvien lähettämiseksi valitse ”Upload Files”. Voit vetää kuvatiedoston selainikkunaan, jolloin latauksen pitäisi automaattisesti käynnistyä. Toinen vaihtoehto on klikata ”Select Files”, jolloin voit valikosta valita haluamasi tiedoston.

Valitse, haluatko ladata mediatiedostoja vai valita blogiin jo viedyistä.

Valitse, haluatko ladata mediatiedostoja vai valita blogiin jo viedyistä.

Riippuen verkkosi nopeudesta ja tiedoston koosta, lataaminen voi kestää hetken. Kun tiedosto on lähetetty, se ilmestyy kirjastoon ”Media Library”. Täällä voit valita haluamasi tiedoston (juuri ladattu tiedosto on oletusarvoisesti jo valittu), lisätä siihen esim. kuvatekstin.

Valitun tiedoston asetuksia kuten kuvatekstiä voi muokata mediakirjastossa.

Valitun tiedoston asetuksia kuten kuvatekstiä voi muokata mediakirjastossa.

Kuva lisätään kirjoitukseen klikkaamalla ”Insert into post”.

Lisää kuva kirjoitukseen.

Lisää kuva kirjoitukseen.

Kuvan ominaisuuksia voi luonnollisesti muokata vielä tekstiin liittämisen jälkeenkin. Tämä onnistuu esimerkiksi klikkaamalla kuvaa ja sitten klikkaamalla kuvan päälle ilmestynyttä kuvaikonia, joka avaa muokkaustilan.

Julkaisu

Kun kirjoitus on mielestäsi valmis, tai et vain ehdi enää sitä juuri nyt muokata, voit julkaista tai tallentaa sen luonnoksena. Tämä onnistuu ”Publish”-valikon kautta. ”Save Draft” tallentaa kirjoituksen luonnoksena. Luonnos säilyy WordPressissä ja sitä voivat muutkin kirjoittajat vielä muokata, mutta teksti ei vielä näy ulkopuolisille. ”Preview” näyttää kirjoituksen sellaisena kuin se julkaistaisiin nykymuodossaan, mutta ei vielä julkaise tekstiä. ”Publish” julkaisee kirjoituksen, jolloin se näkyy kaikille blogin lukijoille.

Julkaisuvalikko, jonka kautta voit tallentaa tai julkaista kirjoituksesi.

Julkaisuvalikko, jonka kautta voit tallentaa tai julkaista kirjoituksesi.

Metadata

Olisi erittäin toivottavaa, että kirjoituksiin lisätään liitännäistietoa (metadataa), koska se auttaa myöhemmin löytämään kirjoituksia tyypin tai aiheen mukaan. Metadataa on kahta lajia: kategorioita ja avainsanoja (categories, tags), joita voi yhdellä kirjoituksella olla useita. Kategorioiden ja avainsanojen erottelu ei ole mitenkään yksikäsitteistä, mutta toivottavaa olisi sopia jokin systeemi ja pysyä siinä. Ehdotan, että kategorioissa listataan eri osaamistyypit sekä opintoihin liittyvä konteksti, mutta muu tyypittely tehdään avainsanoin. Tämä on aivan mielivaltainen jako, ja aiemissa teksteissä olikin jo luotu uusia kategorioita, mutta siirsin nämä avainsanoiksi. Uusien avainsanojen luominen on toki erittäin suotavaa!

Kategoriat ja avainsanat saa valittua tekstin luomisen yhteydessä, mutta niitä voi toki muuttaa myöhemminkin. Kategorioilla on hierarkia, ja sen muuttamista olisi hyvä välttää.

Kategoriat voi valita tällaisesta valikosta.

Kategoriat voi valita tällaisesta valikosta.

Avainsanoilla ei ole hierarkiaa, ja näitä kannattaakin käyttää mahdollisimman paljon. Voit kirjoitella omiasi tai valita jo käytetyistä klikkaamalla ”Choose from the most used tags.” Jottei samankaltaisia mutta erillisiä avainsanoja syntyisi, on hyvä kirjoittaa sanat aina samalla tyylillä: käytä esimerkiksi aina pientä alkukirjainta ellei kyseessä ole erisnimi.

Avainsanoja (tägejä) voi lisätä mielin määrin.

Avainsanoja (tägejä) voi lisätä mielin määrin.

Avainsanat: , , ,