Avainsana-arkisto: oppijalähtöisyys

Tutkiva oppiminen

Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja tutkivan oppimisen malli [Hakkarainen 2002].

Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja tutkivan oppimisen malli [Hakkarainen 2002].

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Älykkään toiminnan rajoituksista

Ajattelun kontekstisidonnaisuudesta [Hakkarainen 2002].

Ajattelun kontekstisidonnaisuudesta [Hakkarainen 2002].

Avainsanat: , , ,

Oppimistavoista

Oppimistavoista ja oppijatyypeistä [Kauppila 2004]

Oppimistavoista ja oppijatyypeistä [Kauppila 2004]

Avainsanat: , ,

OPPIJALÄHTÖISYYS

Mielekäs oppiminen on siirtynyt suurelta osin oppilaitosten ovien ulkopuolelle. Pulpetissa turhautumisen tilalle pitäisi tarjota entistä enemmän osallistavia menetelmiä, jotka tuovat kirjatiedon osaksi oikeaa elämää.  Oppilaitoksilla on edessään suuri haaste päivittää toimintakulttuuri vastaamaan sitä maailmaa, jossa nuoret elävät. Aika tyypillinen näky on oppitunti, jonka aikana opiskelijat selaavat somea, kun opettaja yrittää luokan edessä tehdä opetusta. Saamme lukea jatkuvasti otsikoista, kuinka kännykkäkurittomuus kiusaa opettajia.

En usko ratkaisun löytyvän siitä, saako opettaja takavarikoida älypuhelimet tai tutkia opiskelijoiden laukut. Ratkaisun avaimet ovat mielekkäässä oppimisessa. Tiedon soveltaminen käytäntöön ja erilaisten tietojen yhdistäminen korostuu, kun tietotulva kasvaa koko ajan. Tähän liittyy myös medialukutaito ja tietotulvan tulkitseminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen monipuolisesti. Elämyksellinen oppiminen löytyy usein koulun seinien ulkopuolelta esimerkiksi tietoverkoista ja työpaikoilta. Avainasia on opiskelijan aktiivinen oppiminen passiivisen oppimisen sijaan.

Jalasjärven lukion oppilaat on otettu mukaan uuden opetussuunnitelman laatimiseen. He listasivat tärkeäksi kokemiaan asioita, jotka lisäävät opiskelun mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä: Kuulluksi tuleminen, jokaisen huomioiminen, hyvä ilmapiiri, yhdessä tekeminen, ketään ei kiusata ja sopivat haasteet, joista seuraa oppimisen ilo. (Kunnallissanomat, Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallislehti 24.2.2014)

Ilmapiiri luodaan opettajan ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hyvä opettaja antaa tilaa, mutta toisaalta myös ohjaa oikeaan suuntaan. Opiskelija ei ole vain sisällön vastaanottaja, vaan myös sisällön luoja ja rakentaja. Jatkuva kiire tappaa luovuuden ja suorituspaineet oppimisen ilon. Ilmapiirin pitää olla oikeasti vuorovaikutteinen ja innostava, eikä valvontaa, sääntöjä ja rangaistuksia korostava. Dialoginen opetustyyli aktivoi opiskelijoiden omaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan työelämässä. Opiskelijoiden taustat ja pohjatiedot vaikuttavat oppimisprosessiin, heidän henkilökohtaista osaamistaan tulisi hyödyntää myös motivoinnin välineenä.

Luokkahuone ja oppikirjapedagogiikka ovat vuosisatoja pysyneet mallina, josta on vaikea päästä irti. Suurin este taitaa sijaita meidän opettajien pään sisällä. Moni meistä on oppinut istumaan hiljaa pulpetissa. On sangen vaikea keksiä ammattia, jossa tarvitaan ensisijaisesti taitoa istua tuppisuuna pöydän takana. Liika opettajajohtoisuus ja valmiiksi pureskellun oppiaineksen tarjoaminen passivoivat opiskelijoita. Oppijalähtöisyys edellyttää, että oppilaitoksiin luodaan entistä osallistavampi ja aktivoivampi toimintakulttuuri sekä yhdessä tekemisen meininki. Viimekädessä tässäkin kehittämistyössä on kyse ihmiskäsityksestä, arvoista ja ihanteista.

2000-luvun kovat arvot, kuten taloudellinen hyöty ja kilpailu eivät ole tuoneet henkistä hyvinvointia. Sadattuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä, nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko viime vuosikymmenen ajan ja surulliset koulusurmat ovat ravistelleet meitä. Olisiko aika ottaa ohjenuoraksi varsinaiset arvot: totuus, kauneus, hyvyys ja huomioida myös henkisen ravinnon merkitys?

HENKINEN RAVINTOKOLMIO

Image

Kuva: Elina Tanskanen 2013

Avainsanat: ,