Avainsana-arkisto: eettisyys

Postmoderni kasvatus ja opettajan rooli

Kasvatuksen ja opettajan roolin kehittymisestä [Suoranta 2008].

Kasvatuksen ja opettajan roolin kehittymisestä [Suoranta 2008].

Avainsanat: , , , , , , , ,

Inkluusio

Eritysopetuksesta ja inkluusio-ajattelusta.

Eritysopetuksesta ja inkluusio-ajattelusta.

Avainsanat: , , , , ,

Eettinen arviointiosaaminen

Yksi tärkeä näkökulma arviointiin on eettisyys. Etiikassa pohditaan oikeaa ja väärää. Näitä tarkastellaan arvojen pohjalta. Arvot ohjaavat pohdintaa oikeaan suuntaan. Myös arvioinnin onkin lähdettä arvojen pohjalta. Oppilasarvioinnin kohdalla tärkeitä arvoja ovat Opetushallituksen mukaan: reiluus, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, motivoivuus oppimiseen sekä pysyvyys ja osuvuus.

Eettisesti tehty arviointi on reilua ja tasa-arvoista sekä todenperäistä. Opiskelija voi siis luottaa siihen, että häntä arvioidaan oman todellisen osaamiensa pohjalta. Eettinen arviointi on läpinäkyvää ja opiskelijat tietävät mihin se perustuu.

Eettisen arvioinnin periaatteita:arviointi.jpg

  • Arvioitavan autonomian kunnioittaminen.
  • Kehityksen tukeminen. Palautetta annetaan tulevan oppimisen kannalta.
  • Vahingon välttäminen. (Arviointi on läpinäkyvää, sen tarkoitus ja käyttöyhteys tiedossa.)
  • Oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Palaute tulee kaikille ansioiden mukaan.
  • Uskollisuuden noudattaminen. Opettaja pitää opiskelijan puolia. (Atjonen 2007)

Arvioinnilla on työelämän kannalta tärkeä merkitys. Työvoiman uusintaminen ja työelämän kehittäminen vaatii ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen. Ammatillisen osaamisen arvioinnissa on tärkeää saavutettu ammattiosaaminen suhteessa työn vaatimuksiin. Eettisesti katsottuna tämä on merkityksellistä. Todenperäisen ja reilun, opiskelijan osaamiseen perustuva arvioinnin perusteella voidaan välttää se, että työelämään tulisi työntekijöitä, joiden ammatillisen osaaminen ei ole ammatin vaatimalla tasolla.

Arvioinnilla on ohjattava opiskelijaa ammatillisten osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Ennen kuin ammatillista osaamista arvioidaan, on opiskelijalla oltava mahdollisuus kehittää ko. taitoja (2010, 9). Arvioinnin tuleekin perustua selkeisiin arviointiperusteisiin ja -kriteereihin, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden tiedossa etukäteen ja vailla tulkinnan mahdollisuutta. Kaiken opiskelijalla annettavan palautteen tulisi olla kannustavaa, motivoivaa ja oppimisprosessia tukevaa. Opiskelijalla pitää olla mahdollisuus saada tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta omalla kohdallaan. Jos opinto suoritus pitää uusia on tärkeää, että uusintakerrallakin arviointiperusteet ovat samat

Arvioinnilla on suuri merkitys opiskelijan oppimisprosessissa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada palautetta oppimisestaan osaamisensa ja ansioidensa mukaan. Jokaisella tulee olla periaatteellinen mahdollisuus onnistua. Arviointi on tarkoitettu menneiden oppimistapahtumien palautteen lisäksi myös tulevaa varten, oppimisen tukemiseen. Arviointi ei saa olla sattumanvaraista ja arviointimenetelmät on valittava oikein. On tärkeää, että opettaja ei arvioinnilla leimaa oppilasta ja lytistä tämän opiskelumotivaatiota ja itsetuntoa.

Jotta jokaisella opiskelijalla olisi onnistumisen mahdollisuus, tarvitaankin arvioinnissa erilaisia menetelmiä.  Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus näyttää edistymistään ja osaamistaan saada näyttää eritavoin. Näin jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus onnistua. Esimerkiksi pelkät kirjatentit eivät anna lukihäiriöiselle yhtäläistä mahdollisuutta näyttää osaamistaan. Kun opettaja käyttää itsearviointia ja muutenkin monipuolisia arviointimenetelmiä sekä pyrkii vahvuuksia etsien kannustamaan oppimisen haasteiden ratkaisemiseen, oppilaat ryhtyvät tavoittelemaan näitä odotuksia vastaavia opiskelukäytänteitä. Näin opiskelijoiden autonomisuus ja ongelmanratkaisukyky kasvavat. Eettiseltä kannalta haitan välttäminen on myös erittäin tärkeää. Huonosti tehdyllä arvioinnilla tai palautteen ja ohjauksen puuttumisella voi olla esimerkiksi oppilaan itsetunnolle vahingollisia seurauksia. (Opetushallitus.)

Eettinen arviointi on tasapuolista ja yhdenvertaista. Renkon, Larjan, Liebkindin ja Solareksen (2012, 20-34) mukaan oppimistilanteiden yhdenvertaisuus on tärkeää opiskelijoiden edistymisen ja oppimisen kannalta. Tämä on otettava huomioon myös arvioinnissa. Oppilaiden oppiminen ja osaaminen eivät liity pelkästään heidän älykkyyteensä tai ahkeruuteensa. Myös koululla oppimisympäristönä on vaikutus oppimiseen.  Koulun toimintakulttuuri ja opettajan toiminta vaikuttavat oppimiseen esim. stereotypioiden ja itsensä toteuttavien ennusteiden eli ennakko-odotusten kautta. Myönteiset ennakko asenteet joitakin luokkia kohtaan saattavat tutkimusten mukaan auttaa heitä pärjäämään paremmin. Tämä toteutuu myös toisinkin päin. Stereotypiauhan on huomattu heikentävän mm. heikentävän tyttöjen matematiikan tuloksia. Tämä on huomattu myös joidenkin etnisten ryhmien kohdalla. Erityistä tukea tarvitsevat oppijat voivat joskus leimautua ja heidän kohdallaan itsensä toteuttavat ennusteet ovat arkipäivää. Jos on leimautunut oppilaaksi, joka ei osaa jotain, on vaikea ponnistella ja näyttää osaamisensa. Opettaja ei tällöin aina tahdo edes huomata oppilaan osaamista. Opettajan kannustava suhtautuminen ja uskominen opiskelijan kykyihin ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Arvioinnilla on kauaskantoiset vaikutuksen opiskelijan elämään. Opettajan arviointiosaamiseen voidaankin siis varmasti katsoa kuuluvan se, että opettaja osaa antaa palautetta motivoivasti ja rakentavasti, jotta se tukee opiskelijan oppimisprosessia. Eettisesti toimiva opettaja ei lytistä opiskelijaa. Hän osaa huolehtia siitä, että oppimisympäristö tai koetilanne on tasa-arvoisia kaikkia vähemmistöryhmiä ja sukupuolia sekä erityylisiä oppijoita kohtaan. Opettaja pääsee tähän suosimalla monipuolisia arviointityylejä.

feedb.jpg

Lähteet:

Atjonen, P. Hyvä, paha arviointi. Eettisiä kysymyksiä arvon antamisesta. Helsinki 2007.

Hätönen, H. Työpaikkaohjaa opiskelijan arvioijana. Educa-Projektit Oy 2010. http://top.kao.fi/graf/Tyopaikkaohjaaja-opiskelijan-arvioijana.pdf

Renko, E. Larja, L, Liebkind,K, Solares, E. Selvitys syrjinnän vastaisen pedagogiikan keinoista ja käytännöistä. Jyväskylä 2012

Opetushallitus. Ohjeita  koulutuksen järjestämiseen. Milloin arviointi on eettisesti kestävää?

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/milloin_arviointi_on_eettisesti_kestavaa

Avainsanat: