Arviointiin liittyvää terminologiaa

Absoluuttinen arviointi.
Kaikki oppijat arvioidaan yhteisen muuttumattoman normin – saavutuskriteeristön – suhteen. (Karjalainen 2001.)
Yhteisiin tavoitteisiin perustuva absoluuttinen arviointi antaa mahdollisuuden muodostaa vertailukelpoisia todistusarvosanoja. Vertailukelpoisuuden vaatimus on oppilaan oikeusturvakysymys ja koskee erityisesti koulun päättyessä annettavaa arviointia. Opintojen aikana annettavassa arvioinnissa yhteisiin tavoitteisiin perustuva absoluuttinen arviointi ja sen perusteella annettava palaute ei kuitenkaan välttämättä kannusta oppilasta. Tiukasti toteutettuna se ei myöskään ohjaa oppilaan opintoja riittävästi eikä tue osaamisen rakentumista oppilaan omista edellytyksistä käsin. (Opetushallitus, säädökset ja ohjeet)

AHOT
AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa elinikäistä oppimista. Osaamista ei synny ainoastaan muodollisessa koulutuksessa – koulun penkillä – vaan myös työelämässä, järjestötehtävissä, käytännöllisesti katsoen elämässä yleensä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta on hyötyä yksilölle, korkeakouluille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Tavoitteena on, että opiskelijoiden aiemmin opittu tulee tarkasteluun johdonmukaisesti, yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti ja että organisaatiot saavat koulutus- ja kehittämistyönsä avuksi aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä. (Turun yliopisto, AHOT-hanke)

Akkreditointi.
Sana akkreditointi (lat. ad + credere) tarkoittaa luotettavaksi ja uskottavaksi esittämistä ja julkista ansioiden tunnustamista suhteessa ulkoisesti asetettuihin kriteereihin. Akkreditoinnilla tarkoitetaan yleensä joko virallista, muodolliseen vallankäyttöön liittyvää korkeakoulujen tai niiden tarjoamien ohjelmien hyväksymistä tai erilaisten laatuleimojen myöntämistä korkeakouluille tai niiden ohjelmille. Akkreditointi tehdään yleensä määräajoin ja siinä tarkistetaan esim. koulutusohjelman osalta, täyttääkö se sille asetetut laadun minimikriteerit. Ulkopuolisen asiantuntijan suorittama arviointi, jossa tarkistetaan esim. koulutusohjelman osalta, täyttääkö se sille asetetut laadun minimikriteerit. (JYU laatusanastoa)

Arviointi
Asian, ilmiön tai toimenpiteen arvon määrittämistä. Arviointi (evaluation) on prosessi tai sellaisen prosessin tulos, jossa jollekin annetaan arvo. Suppeimmillaan se tarkoittaa pelkkien oppimistulosten arviointia, mutta laajemmin ymmärrettynä se voi koskea myös opetusprosessin paniksia ja tuloksia. Myös koulutuksellisia vaikutuksia. 
Arvioinnissa käytetään usein indikaattoritietoa, joka kertoo esimerkiksi toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Indikaattoritiedon kerääminen ei vielä tee siitä arvointia, vaan arviointiin kuuluu aina arvottaminen.

Arviointialue
Arviointialue muodostuu useasta eri arviointikohteesta. Arviointialueita ovat esimerkiksi seuraavat: opetuksen ja tutkimuksen yhteys, opetuksen tavoitteet, opetustoiminnan johtaminen, opetuksen toteutus, oppimistulokset, resurssit, palaute ja seuranta, jatko-opiskelu. Arviointialue yliopistossa voi olla myös henkilöstöhallinnon prosessit ja taloushallinnon prosessit sekä muut tukiprosessit. (JYU laatusanastoa)

Arviointikohde
Arviointialueella/laatualueella on useita arviointikohteita. Arviointikohteella tarkoitetaan toimintaa ja sen laatua. Esimerkiksi oppimistulokset-laatualueen arviointikohteita ovat ydinaineksen osaaminen, oppimaan oppiminen, tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi sekä suoritusten arvostelukriteerit.

Arviointikriteeri
Arviointikriteereillä määritellään ne ehdot, joilla koulutuksen laadulliset ominaisuudet tai määrälliset tunnusluvut erotellaan toisistaan. Arviointikriteerit voivat olla kynnysehdon tyyppisiä tai ne voidaan skaalata. Skaalattuja kriteerejä on käytetty auditoinneissa ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden valinnassa. Arviointikriteerin rinnalla käytetään myös käsitettä arviointiperuste. (JYU laatusanastoa)

Arviointikriteerien rinnalla käytetään myös käsitettä arviointiperuste.


Arvioinnin standardit
Arvioinnin standardeilla tarkoitetaan arvioinnin eri osapuolten yhteiseen sopimukseen perustuvia arvioitavalle kohteelle ennakolta määriteltyjä ja asetettuja tavoitearvoja, ominaisuuksia ja periaatteita.” ”Kriteeri on se peruste, johon tukeutuen arvioija tekee arvioitavasta kohteesta arvottavia johtopäätöksiä.” (Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)

Arviointimalli
Arviointimallilla tarkoitetaan arvioinnin kokonaissuunnitelmaa, jossa ilmaistaan alustavasti arvioinnin kohde, tiedonhankintamenetelmät ja tekniset valinnat.(Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)

Arviointiparadigma.
Arviointiparadigmalla tarkoitetaan arvioinnissa noudatettavia ja sitä määrittäviä sääntöjä ja periaatteita, jotka perustuvat ontologisiin (totuutta koskeviin), epistemologisiin (tiedon luonnetta koskeviin) ja metodologisiin (metodien, menetelmien käyttöä koskeviin) olettamuksiin. Paradigmaan sisältyy myös ihmistä koskevia käsityksiä (millainen ihminen on, kuinka hän käyttäytyy ja toimii). Paradigman pohjalta arvioija määrittää, mikä on tärkeää, oikeutettua ja järkevää. (Opetushallitus, johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin)
Arvioinnin oppisuuntaus. Esimerkiksi laadullisen arvioinnin suuntaus.
Arviointinäkemys on lähellä arviointiparadigman käsitettä, joka viittaa siihen, miten arvioija näkee maailman ja mitä arvioija ajattelee arviointitiedon luonteesta ja siitä, miten tietoa voidaan tulkita. Paradigma vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten arviointikysymykset määritetään.
Alla on yhteenveto niistä asioista, joiden ajattelen teoreettisen tarkastelun perusteella kuuluvan arviointinäkemykseen:

  • arvioinnin tarkoitus ja tavoite
  • arviointiasetelma ja arviointimenetelmät
  • arvioijan ja arvioinnin kohteen välinen suhde
  • arvioinnin luotettavuuskriteeristö ja luotettavuuden varmistaminen
  • arviointitiedon käyttö.

(Mari Räikköläisen akateeminen väitöskirja 2011)

Auditointi
Auditointi on organisaation ulkopuolisen tahon tekemä systemaattinen tulkinta, eli arviointi siitä, miten hyvin organisaation toimintatavat vastaavat toiminnalle asetettuja tavoitteita.(Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)

Avoin arviointi.
Arviointi, jossa arvioinnin rakenne-elementit (toteutustapa perusteluineen, kriteereineen ja pisteytyksineen) olennaiselta osaltaan ovat yhtälailla sekä arvioijan että arvioitavan tiedossa. (Karjalainen 2001.) 
Avoin arviointi on menetelmä sellaisten vaikutusarviointien tekemiseen, joihin kuka tahansa voi osallistua.
(Jouni T. Tuomisto, Mikko Pohjola: Open Risk Assessment – A new way of providing scientific information for decision-making.)

Diagnostinen arviointi.
Oppijan lähtötason selvittäminen: mitä hän jo tietää ja taitaa ennen opetusta (Karjalainen 2001.)

Diagnostisella arvioinnilla tarkoitetaan useimmiten koulutuksen alussa (siis alkuajankohdan tilanteeseen sidottua) tehtävää opiskelijan oppimisedellytysten ja saavutustason analysointia.

Diagnostisoiva arviointi.
Edeltävälle tiedolle tai havainnolle yritetään löytää selityksiä ja sitä kautta ehdotuksia muutoksen aikaansaamiseksi. Diagnoosi eroaa arvioivasta arvioinnista siinä, että vaikutusmekanismit otetaan huomioon. Usein sekä päämäärä että arvotettu lähtökohta ovat etukäteen tiedossa ja niihin yritetään etsiä syitä ja keinoja. Yleensä diagnoosi soveltuu selkeästi rajattuihin ongelmiin. (Hämäläinen 1994.)

Formatiivinen arviointi. 
Opetuksen aikana tapahtuva oppimisen testaus, jolla ajatellaan olevan myös motivoiva merkitys: esimerkiksi yliopistojen välikokeet, pistokokeet, jne. (Karjalainen 2001.)
Koulutuksen kuluessa tehdään formatiivista arviointia eli hankitaan tietoa siitä, miten opiskelija on edistynyt suhteessa opiskelulle astettuihin tavoitteisiin. Tätä tietoa hyödynnetään opiskelijoiden motivoinnissa ja ohjauksessa. (Heinonen)
Formatiivinen arviointi tapahtuu opettajan seuratessa opiskelijan työskentelyä ja opettajan antaessa välitöntä, toimintaa ohjaavaa palautetta. Oppimisprosessissa saadun palautteen avulla pyritään ohjaamaan prosessia kohti tavoitteita. (Koli & Silander 2002.)

Hyväksilukeminen
opintojen, työkokemuksen, harjoittelun tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa kurssia, tutkintoa tai valinnaisiin tai pakollisiin opintoihin. (Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto raportti 2009, 5)

Itsearviointi. 
Joskus arvioinnin tarkoituksena voi olla itseymmärryksen kasvattaminen ja sitä kautta oman toiminnan ohjaaminen. Itsearviointi on luonteeltaan reflektiivistä ja rajoittamattoman monipuolista. (Hämäläinen 1994.) Itsearvioinnin lähtökohtana on, että ryhmä tai yksilö itse päättää mitä, miten ja milloin arvioidaan. Yksilö tai ryhmä voi arvioida omaa toimintaansa, tavoitteitaan, toimintaedellytyksiään tai toiminnan tuloksia. Arviointiprosessi voi koskea esim. toimintaympäristöä, opetusta tai oppimista. Itsearviointi on nimenomaan tietoisuutta syventävää arviointia, jossa yksilö on omaa tai yhteisönsä toimintaa arvioiva subjekti. (Koli & Silander 2002.)

Korvaaminen
hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan opintojen korvaamista toisaalla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla alan opinnoilla (Raportti 2009, 6)

Kvalitatiivinen arviointi.
Laadullinen arviointi. Yleensä tieto siitä, kuinka paljon on opittu eli määrällinen arviointi ei riitä, vaan tarvitaan tietoa oppimisen laadusta. Laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan laajoihin valmiuksiin ja työprosessien hallintaan sekä oman toiminnan arviointitaitoihin. (Koli & Silander 2002.)

Kvantitatiivinen arviointi. 
Määrällinen arviointi. Kerätään tietoa siitä, kuinka paljon on opittu. Opittua tietoa pyritään tällöin mittaamaan määrällisellä suureella. (Koli & Silander 2002.)

Laadunvarmistus
Laadunvarmistus puolestaan on organisaation toimintaprosessi, jolla pyritään varmistamaan laadun hallinta ja kehittäminen. Laadunvarmistuksessa hyödynnetään erilaisia usein arviointipainotteisia lähestymistapoja ja menettelyjä sekä kiinnitetään huomiota arviointitiedon käyttämisen tapoihin.

Meta-arviointi
Meta-arvioinnilla tarkoitetaan arviointijärjestelmään kohdentuvaa arviointia. Sillä voidaan tarkoittaa vaikkapa jonkin toteutetun arviontiprosessin jälkikäteen tapahtuvaa arviointia.

Monitorointi
Monitoroinnilla tarkoitetaan paikan päällä tapahtuvaa toiminnan seurantaa ja tarkastusta.(Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)

Opetusportfolio.
Opetusportfolio on opettajan opetustyön itsearviointi- ja meritointiväline, joka koostuu perusportfoliosta, näyteportfoliosta ja portfoliotyöstä. Perusportfolio on yksityinen ja muodoltaan säätelemätön materiaalivaranto, joka sisältää kaiken sen omaa opetustyötä koskevan dokumenttiaineiston, joka opettaja haluaa siihen sisällyttää. Portfoliotyöllä tarkoitetaan oman opetustyön jatkuvaa pohtimista, materiaalin ja palautteen keräämistä, valikointia ja monipuolista arviointia ja sen tallentamista perusportfolioon sekä tarvittaessa näyteportfolioon. Näyteportfolio on julkistettavaksi tarkoitettu asiakirja, jossa opettaja kertoo opetustyönsä laadusta ja ansioistaan. Se tehdään tiettyä tilannetta varten, tilanteen vaatimukset huomioon ottaen. (Karjalainen, Tenhula & Vanhala 1999.)

Prognostinen arviointi
Prognostisessa arvioinnissa pyritään ennustamaan opiskelijan tulevaa kehittymistä ja menestymistä tarkastelemalla hänen oppimisedellytyksiään ja saavutustasoaan.
Lähtökohtana on oppimisedellytysten kartoittaminen, mutta näkökulma on opiskelijan edistymisen ja kehittymisen ennakoinnissa. (Heinonen 2001)

Sertifikointi
Sertifioinniksi kutsutaan ulkopuolisen arvoijan organisaatiolle antamaa arviota ja siihen perustuvaa todistusta toiminnan laadusta.(Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)

Sisällyttäminen
hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla tehtyjen opintojen yhdistämistä osaksi tutkintoa kuten esimerkiksi yksittäiset opinnot tai opintokokonaisuudet sivuaineina. (Raportti 2009, 6)

Tunnustaminen
opiskelijan aiemmin hankitulle osaamiselle annettu virallinen hyväksyntä. (Raportti 2009, 6)

Ulkoinen arviointi
Ulkoisen arvioinnin toteuttaa arvioitavan toiminnan tai organisaation ulkopuolinen henkilö. Sisäisestä arvioinnista puhutaan usein itsearviointina.

Vertaisarviointi
Organisaatioista puhuttaessa vertaisarvioinnilla tarkoitetaan organisaatioiden kesken tehtävää vastavuoroista arviointia. Yksi tyypillisimmistä muodoista on benchmarking-arviointi, jossa oman organisaation kehittämiseksi kerätään tietoa menestyvästä vertaisorganisaatiosta.(Ritva Jakku-Sihvonen •SariHeinonen)
Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan myös tieteellisen tutkimuksen yhteydessä tapahtuvaa ensisijassa tieteellisten artikkeleiden arviointia saman alan asiantuntijoiden toimesta. Arviointi kohdistuu artikkeleiden tieteelliseen julkaisukelpoisuuteen.

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Arviointiin liittyvää terminologiaa

  1. Marleena sanoo:

    Olette koonneet arvioinnista paljon merkityksellistä, mutta joitain mainintoja voi tuoda nykyaikaisen arvioinninkin mahdollisuuksista, joista ainakin Ossi on kirkkaasti perillä. IISLabin toimintaa tarkoitan tässä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: