AHOT aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tavoite ja mahdollisuus

  • joustavat opintopolut paikallisesti, valtakunnallisesti ja Euroopan-laajuisesti.
  • Elinikäinen opettaminen jalostuu elinikäiseen mahdollisuuteen näyttää osaamisensa ja edetä sen myötä.

Hyödyt opiskelijalle

  • opiskelija oppii arvioimaan omaa osaamistaan ja oppimiskokemuksiaan
  • opiskelija saa osaamisensa tunnustetuksi
  • tunnustamisjärjestelmä auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja säästää siten aikaa
  • tunnustamisjärjestelmä motivoi opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen
  • opiskelijalle muotoutuu yksilöllinen opiskeluprosessi.

Hyödyt korkeakouluille

  • laatutietoisuus ja laadunvarmistus lisääntyvät
  • resursseja pystytään säästämään päällekkäisten opintojen vähetessä
  • yhteistyö lisääntyy korkeakoulun sisällä sekä työelämän tarpeisiin vastaaminen vahvistuu
  • kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy
  • kilpailukyky paranee
  • opiskelijapotentiaali lisääntyy

Työelämä hyötyy yhteistyön lisääntymisestä korkeakoulujen kanssa. On oletettavaa, että vuorottelu työn ja opiskelun välillä osaamisen varmistamiseksi lisääntyy ja työssä hankittu osaaminen tunnustetaan osaksi osaamista.

Taustaa

OECD:n ja Euroopan unionin toimintapoliittisessa linjauksissa elinikäisen oppimisen ja AHOT merkitystä on korostettu. EHEA eli eurooppalainen korkeakoulutusalue tarvitsee sujuvan liikkuvuuden toimiakseen. (Airola, 104) Tämä edellyttää välineitä ja osaamista tunnistaa ja tunnustaa muualla hankittua osaamista ja suoritettuja opintoja. AHO tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä ja ajankohtainen aihe korkeakouluopinnoissa. Vuonna 2007 AHOT työryhmä suositteli muistiossaan, että jokainen korkeakoulu laatisi yhdenmukaisen, läpinäkyvän ja luotettavan järjestelmän AHOT:n tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi (opetusministeriö 2007). Arene ry puolestaan totesi saman vuoden lopussa, että valtakunnassa yleisestikin tarvitaan yhtenäisiä periaatteita asian tiimoilta.
Lähtökohtana aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on osaaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijan osaaminen on tärkeintä. Oppimisprosessin tulos on tärkein, ei se tapa miten, missä ja milloin tähän on päädytty. Elämä on jatkuvaa oppimista eikä tärkeää ole se, että missä ja miten osaaminen on kerrytetty. Elinikäistä oppimista ei ole kahlittu jatkuvaan tutkinto-opiskeluun. Päämääränä on siirtyä elinikäisestä opettamisesta elinikäiseen mahdollisuuteen näyttää osaamisensa ja edetä sen myötä. Yksilön osaaminen tulisi tehdä näkyväksi. Osaamisen legitimoiminen nostaa ammatillista kasvua sekä kohentaa työmarkkinakelpoisuutta.

Osaamisperustainen ajattelu luo joustavampia opintopolkuja. Jos AHOT järjestelmä saadaan sujuvaksi ja tehokkaaksi kaikissa korkeakouluissa, niin tämä merkitsee opintoaikojen nopeuttamista. Rakenteiden tulee olla joustavia eikä samoja asioita pitäisi opiskella uudelleen ja uudelleen. Arkioppimisen ja nonformaalin oppimisen suuntaamisella aikuisten kouluttamisen tavoitteena on ensisijaisesti oppimismyönteisyyden kannustaminen. Tästä voisi seurata se, että aikuisten kynnys aloittaa opinnot madaltuisi. Arene ry:n (2009) mukaan aiemmin hankitus tiedon tunnustamistarpeet lisääntyvät. Tämä perustuu siihen lähtökohtaan, ettei opiskelijan tarvitse suorittaa toistamiseen opintoja, joiden osaamistavoitteet hän hallitsee entuudestaan. Esimerkkinä tästä ovat opiskelijat, jotka tulevat korkeakoulutukseen käytännön kokemuspohjalla ja avoimenyliopiston tai ammattikorkeakoulun kurssipopinnoilla ilman muodollista tutkintoa. Haasteellinen ryhmä on ulkomaiset opiskelijat, joilla on korkeakoulututkinto Suomen ulkopuolelta ja tai kursseja, työkokemusta ja arkiosaamista.

 AHOT ja laatu

Opiskelijan ohjaus, opetusmenetelmät, osaamistavoitteinen opetussuunnitelma ja opetuksen arviointi ja kehittäminen ovat korkeakoulujen laadunkehittämisen jatkuvana kohteena. AHOT arviointia suoritetaan samoin kuin opiskelussa arviointia muutenkin. Korkeakouluissa arviointi on yhä monimuotoisempaa. Arviointia suoritetaan esimerkiksi tenteillä, portfolioilla, tutkielmilla, selvitys-, kehittämis- ja tutkimustehtävillä, projekteilla sekä projektitehtävillä. Tenttejä ja perinteisiä kuulusteluita on ryhdytty uudistamaan ongelmanratkaisutilanteiksi. Ratkaisua voidaan pitää näyttönä osaamisesta. Opinnäytteet ovat merkityksellisiä, kun arvioidaan opiskelijan osaamisen todentamista. Ne ovat siltana opiskelun ja työelämän välillä. Kaikkien korkeakoulujen arviointimenetelmien ydintä tulee olla oppimisprosessin arviointi ja osaamisen kehittyminen. Osaamisen arviointi on aina osaksi joltain osin summatiivista. Se tarkoittaa sitä, että arviointi kohdistuu silloin joltain osin oppimisen tulokseen eikä prosessiin. Siihen liittyy silloin enemmänkin palkitsemista ja rankaisemista kuin prosessia korjaavaa toimintaa. Näin ei juuri saada palautetta prosesseista, joiden kautta osaamiseen on päädytty. Yhtä tärkeää on arvioida oppimisprosessia kuin sen tuloksia!

Laadullinen oppimiskäsitys on vitaali, silloin kun opiskelijan oppimisprosessia halutaan tukea arvioinnilla. Että koulutusta voitaisiin kehittää, arvioinnin täytyy pystyä nostamaan ylös tietoa siitä, mitä osaamista opiskelijalla on ja kuinka opiskelija on tietonsa ja taitonsa saavuttanut. Opiskelijan rakentama tieto ja taito ovat sekä monipuolisia että monitasoisia. Myös siksi laadullinen näkökulma on välttämätön. Jokaista oppijaa tulisi arvioida ainutlaatuisesti peilaten hänen laajemman osaamisensa näkökulmasta. Näin korostettaisiin kokonaisvaltaisuuden merkitystä, eikä opiskelijoita vain laitettaisi järjestykseen arvioinnin perusteella.

Oppiminen korkeakoulussa on paljolti jatkuvaa henkilökohtaista merkitysten rakentumisprosessia. Korkeakoulut arvioivat omaa toimintaansa (esim. arviointikriteerit, näyttämisen tavat) sen mukaan, miten toiminta parhaiten tukee opiskelijoiden oppimisprosessia. On tärkeää luoda järjestelmä ja menetelmiä, jotka tukevat opiskelijan oppimisprosessia ja tätä kautta akateemisen ja ammatillisen asiantuntemuksen kannalta tärkeää itseohjautuvuutta. Arviointi suuntaa oppimista, niinpä osaamisen arvioinnin menetelmien tulisi motivoida oppimaan lisää ja yhä monimutkaisempia tietoja ja taitoja. Hyvä koulutus tukee opiskelijan kykyä oppia uutta. Elinikäinen oppiminen on kuitenkin laveampi käsite kuin elinikäinen tutkinto-opiskelu.

Alakohtaisia käytänteitä

Koulutusalasta riippuen, kouluilla on erilaisia tarpeita ja käytänteitä osaamisen tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi. Yleisiä suosituksia laadittaessa AHOT – käytänteihin on koulutusalakohtaisissa suosituksissa yritetty huomioida niiden erityispiirteitä. Koulutusalakohtaiset työryhmät ovat käyneet läpi 12 seuraavaa asiaa: aiemmin hankitun osaamisen vanheneminen, mekanismit työkokemuksen ottamiseksi osaksi tutkintoa, korvaamisen määrä opintopisteissä, missä vaiheessa tunnistaminen suoritetaan, millaisia arviointimekanismeja tarvitaan, rekisteröinnin kehittäminen, vastuukysymykset, mikä taho päättää tunnistamisesta, valitusmekanismi, todistusten puuttuminen, kansainvälinen ulottuvuus, väylät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, välillä ja sisällä.

Kauppatieteen ja liiketalouden alan työryhmän näkemyksen mukaan erityisesti AHOT -tunnustamiseen vaikuttavista tekijöistä huomioon otettavia asioita ovat liiketoimintaosaaminen, geneeristen taitojen korostuminen sekä opiskeltavan aineksen monimuotoisuus. Kokemus yrittäjänä on yrittäjyyden korostamisessa AHOT peruste. Kansainvälinen osaaminen voi toimia tunnistamisen ja tunnustamisen perusteena. Kieli- ja viestintä osaaminen voi olla AHOT peruste.

Sosiaalialalla erityisesti huomioon otettavia asioita ovat yhteiskuntasidonnaisuus ja kelpoisuusehdot sosiaalialan tehtäviin, jotka nousevat lainsäädännöstä.

Terveysalalla ja terveystieteissä erityisesti huomioon otettavia tekijöitä ovat alan kirjo sillä terveysalan tutkinnon voi suorittaa useissa ammattikorkeakouluissa ja terveystieteiden tutkinnon 13 yliopistossa. Yhteiskunnallinen intressi on vahva akateemisen intressin ohella. Alalla on kova pula ammattilaisista ja AHOT menettelyillä voidaan lyhentää opiskeluaikoja, jolloin siirtymä työelämään on lyhempi. Näyttöön perustuva toiminta ja eettisyys sekä hoidon laatu ovat erityisasemassa. Eri koulutusasteiden tuottamaa osaamista tulisi katsoa kokonaisuutena, koska osaamislähtöinen opiskelu alkaa jo toisen asteen koulutuksesta. Osaamista, joka on tullut ammattisidonnaisen työkokemuksen kautta, voidaan tunnistaa ja tunnustaa, kun tutkinnon osaamistavoitteet on määritetty. Soveltuvuustestit, jotka ovat ammattikorkeakouluissa, on valtakunnallisesti linjattu. Ammattikorkeakouluihin tullaan ylioppilaspohjalta tai toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Yliopistokoulutukseen vaaditaan pohjalle pääsääntöisesti AMK-tutkinto hoitotieteessä, terveydenhuollon hallinnossa, kliinisessä laboratoriotieteessä tai radiografiassa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeudet.

Tekniikan alalla erityisesti huomioon otettava tekijä on se, että useilla aloilla on erilaiset osaamisprofiilit. Geneeristen taitojen ohella tutkintojen osaamisessa korostuvat spesifiset ammatilliset taidot. Tutkinnosta toiseen siirtymiseen tarvitaan yhtenäisempiä ja joustavampia käytänteitä (insinöörin on vaikea saada hakukelpoisuutta kauppatieteen YAMK tutkintoon). Työelämäyhteydet ovat merkityksellisiä.

Korkeakoulutukinto

Suomessa korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa tehdyt alemmat korkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot, taiteellisina tai tieteellisinä jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, taiteellisina tai tieteellisinä jatkotutkintoina suoritettavat tohtorin tutkinnot, ammatillisina jatkotutkintoina suoritettavat erikoishammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat upseerin tutkinnot jatkotutkintoineen.

Ammattipätevyysdirektiivi

Tunnustamisjärjestelmiä tutkintojen tunnustamislainsäädäntöön on kolme: yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä, ammattikokemuksen tunnustamiseen perustuva järjestelmä, ja koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamiseen perustuva tunnustamisjärjestelmä. Ammattipätevyysdirektiivi vahvistaa kuinka EU:n jäsenvaltion on tunnustettava unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammatti – pätevyys, kun jäsenvaltiossa vaaditaan säännellyn ammatin harjoittamisen ammattipätevyyttä. Unionin kansalaisella on tunnustamisen myötä oikeus harjoittaa ammattiaan, johon hänellä on pätevyys kotimaassaankin. EU:n ulkopuolella hankittu tutkinto on kolmen vuoden ammatinharjoittamisen jälkeen rinnastettavissa.Jäsenvaltion tunnustama EU:n ulkopuolella suoritettu tutkinto rinnastetaan EU:ssa suoritettuun tutkintoon sen jälkeen, kun asianomainen henkilö on tutkinnon tunnustaneessa jäsenvaltiossa harjoittanut ammattia kolme vuotta. Koulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset tulee täyttyä yhdenmukaisuusjärjestelmän mukaan. Tunnustamisjärjestelmässä on viisi pätevyystasoa. Ne pohjautuvat lähinnä koulutuksen luonteeseen ja kestoon. Jäsenvaltion vaatima tutkinto ammattipätevyyden tunnustamiseen voi olla yhtä pätevyystasoa alempi kuin tutkinto, jota vastaanottava jäsenvaltio vaatii. Ammattikokemuksella ei pysty korvaamaan vastaanottavan valtion vaatiman koulutuksen pituuksien eroja. Hakija voi joutua korvaavana toimenpiteenä suorittaa kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Näiden kahden välillä hakija saa yleensä itse päättää. Jäsenvaltio saa itse päättää kelpoisuuskokeesta tai sopeutumisajoista ammattien kohdalla joiden hoitaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön erinomaista tuntemusta tai neuvonta ja avustaminen rakentuu lainsäädännön ympärille.

Lähteet

Arene. 2009: OPPIMISESTA OSAAMISEEN: AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (Työryhmäraportti)

Lätti, M., Putkuri, P. (toim.).2009: LÖYTÖRETKI AIKUISOHJAUKSEN MAAILMAAN – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista

Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2009

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4

Mainokset
Avainsanat: , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: