Huippuelämyksistä

Huippuelämyksistä ja flow-kokemuksista [Hakkarainen 2002, McGonigal 2011].

Huippuelämyksistä ja flow-kokemuksista [Hakkarainen 2002, McGonigal 2011].

Mainokset
Avainsanat: , , , , ,

2 thoughts on “Huippuelämyksistä

  1. kaariviovm14 sanoo:

    Kun ihminen pääsee työssään syvään, suurta iloa ja nautintoa synnyttävään keskittyneisyyden tilaan, kutsutaan kokemusta virtauskokemukseksi ja tästä käsitettä flow eli virtaus. Virtauskokemus aktivoi kehon dopamiinia, joka tuottaa ihmiselle mielihyvän tunnetta ja tarvetta saada lisää virtauskokemuksia. Flowta voi parhaimmillaankin verrata nautintoaineiden aiheuttamaan riippuvuustilaan tai huumeeseen, joista ihminen voi tulla riippuvaiseksi.

    Virtauskokemuksia voivat synnyttää joko ulkoiset tai sisäiset tekijät. Kokemus voi olla hetkellinen tai kestävämpi tila. Hetkellisenä sisäsyntyisenä virtauskokemuksena pidetään juuri ylläolevan sarjakuvan esimerkin mukaisesti esim. urheilukilpailua, edelleen kokemuksellisuuden kautta esim. musiikin kuuntelua tai onnistunutta työsuoritusta. Pitkäkestoisempana sisäsyntyisenä virtauskokemuksena voidaan pitää työn iloa, rakkautta ja golfin peluuta. Kestävämpää, ulkoisilla tekijöillä aiheutettua virtauskokemusta ihmiselle tuottavat erilaiset päihdeaddiktiot ja lyhytkestoisempaa, ulkoisilla tekijöillä aiheutettua virtauskokemusta esimerkiksi työpaikkajuhlat, asiakkaalta saatu positiivinen palaute tai musiikkiesitys. (Otala & Ahonen 2005, 137.)

    Kaiken kaikkiaan virtaustila asiantuntijan työssä perustuu sisäiseen motivaatioon ja omaan haluun tehdä asioita vapaaehtoisesti. Esimiehen käskyttämisen tai pakottamisen seurauksena ei virtaustilaa synny. Asiantuntijan on saatava vapaasti itse päättää, miten tavoite saavutetaan. Virtaustilaan pääsyä voivat tehtäväksiannossa edistää muun muassa selkeä tavoite, konkreettinen ratkaisu sekä hyvä palaute. (Otala & Ahonen 2005, 133-134.)

    Lähde: Otala, L-M. & Ahonen, G. (2005) Työhyvinvointi tuloksentekijänä. Juva: Ws Bookwell Oy.

  2. Sara sanoo:

    Miten opettaja voi tukea opiskelijoiden oppimisen iloa ja flow-tilan syntymistä?
    Taina Rantalan (2005) mukaan se edellyttää, että tehtävät ja tavoitteet ovat selkeät ja saavutettavissa. Käytännössä tämä usein tarkoitta sitä, että tavoitteet käydään opiskelijan kanssa läpi. Opiskelijan tulee tietää, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Tehtävän on oltava opiskelijalle merkityksellinen ja tärkeä, että motivaatio voi syttyä. Flow-tilan syntymistä voi edesauttaa sitomalla opetus opiskelijan omiin kokemuksiin ja ottamalla opiskelija mukaan opetuksen suunnitteluun. Lisäksi toiminnan tulee olla organisoitua. Flow-tila ei synny spontaanissa vapaudessa vaan suunnitelmallisessa toiminnassa. Flow-tila vaatii aina turvallisuuden tunteen. Kun ei tarvitse pelätä ryhmässä, voi keskittyä itse tehtävään. Arviointi on myös tärkeää. Flow-tilassa opiskelijan tietoisuus on kiinnittynyt itse tehtävään, ja silloin hänen on vaikea arvioida omaa toimintaansa, joten hän tarvitsee opettajan tai esim. vertaisarvioijan antamaa palautetta. Palautteen kautta opiskelijaa voidaan saattaa oppimisessa eteenpäin.

    Rantala, T. (2005) Oppimisen iloa etsimässä. Rovaniemi: Lapin yliopisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: