OHJAAMISOSAAMINEN: OPPIMISYMPÄRISTÖT

Oppimisympäristöllä on todettu olevan myönteinen vaikutus opiskelijoiden motivaatioon, vireystilaan sekä viihtyvyyteen (Kosonen ym. 2009; Aksovaara & Maunonen-Eskelinen 2012, 2). Myös erilaiset mobiiliratkaisut (Aksovaara & Maunonen-Eskelinen 2012, 2) ja sosiaalinen media (Kalliala & Toikkanen 2012, 12.) tukevat oppimista ja parantavat oppimistuloksia.

Hyvässä oppimisympäristössä korostuvat oppijoiden erilaisuuden huomioiminen sekä oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen heille. Opettajan ohjaamisosaamista on erilaisten oppimisympäristöjen tunteminen sekä kehittäminen. Oppimisympäristöajattelua on laajennettava fyysisestä oppimisympäristöstä (koulun tilat) koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin. Opettaja voi integroida koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä (museot, seminaarit, virtuaaliympäristöt) tapahtuvaa oppimista teoriaopetukseen. (Kumpulainen ym. 2009, 69-83.) Tulevaisuudessa oppimisympäristöt ulottuvatkin enemmän luokkahuoneiden ulkopuolelle ja rakentuvat useammasta osasta aina verkko-oppimisympäristöistä työelämän oppimisympäristöihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä ohjaamisosaamisen näkökulmasta ja pohditaan, minkälaista osaamista opettajalta tulevaisuudessa vaaditaan.

Oppimisympäristö käsitteenä

Oppimisympäristön käsite ei ole vielä vakiintunutta, mutta yleisesti käsitteellä kuvataan paikkaa, tilaa, yhteisöä tai toimintatapaa, joka tukee ja edistää oppimista. (Jyväskylän yliopiston Koppa). Suomessa oppimisympäristö-käsite on tullut tutuksi 1990- luvulla, jolloin myös ajatus elinikäisestä oppimisesta vahvistui. (Aksovaara & Maunonen-Eskelinen 2012, 3.) Oppimisympäristöjä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Esimerkiksi TAOKK; https://taokk.wordpress.com/2014/02/21/oppimisymparistoista/.

Opetushallituksen määrityksen mukaan oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet on suunniteltava ja järjestettävä siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. (Opetushallitus 2004, 18.)

Nurmi ja Jaakkola (2002) Kuvaavat oppimisympäristön kokonaisuutena, johon kuuluvat:

  • toimijat eli opettaja(t) ja oppijat tietoineen, taitoineen ja taipumuksineen
  • oppimistehtävät
  • käytettävät oppimateriaali sekä muut työvälineet, esim. tietokoneet, muistiinpanovälineet, yhteinen kieli ja
  • oppimisen tuloksena syntyvät tuotokset

Lisäksi oppimisympäristöön vaikuttavat kulttuuriset tekijät, kuten yhteisön arvot, normit ja odotukset, sekä fyysinen toimintaympäristö. Osa oppimisympäristöstä syntyy siis oppimis- ja työskentelyprosessien kautta. (Jaakkola ym. 2012, 19.) Oppimisympäristön eri tekijät voidaan jäsentää seuraavasti:

Rajoittavat ja mahdollistavat tekijät:

  • fyysinen: luokkahuone, koulurakennus, huonekalut
  • teknologinen: työkalut ja välineet, kuten kynä, kumi, paperi, päätelaitteet, oppimisalustat

 

Suunnitellut tekijät:

  • pedagoginen tai andragoginen: kasvatukselliset periaatteet
  • didaktinen: opetuskäytännöt ja menetelmät

Interpersoonalliset tekijät:

  • sosiaalinen: oppijat, kaverit, sosiaaliset vuorovaikutukset
  • kulttuurinen: koulun toimintatavat, oppijoiden toimintatavat, sekä tunnettu että piilokulttuuri

Intrapersoonalliset tekijät:

  • kognitiivinen: oppijan tiedot ja taidot
  • affektiivinen: motivaatio, tavoitteet, vireys, tunnetila

Nämä tekijät vaikuttavat oppimis- tai opetustilanteen toimivuuteen ja tuloksiin. Opettajalla on joihinkin vain rajallisesti vaikutusmahdollisuuksia, kun taas toiset ovat kokonaan opettajan päätösvallassa. Erilaiset työkalut voivat mahdollistaa tai rajoittaa uusia toimintatapoja. Nämä tulee oppimisympäristöä suunniteltaessa. Lisäksi on otettava huomioon oppijan kognitiivinen kapasiteetti opiskeltavan aiheen oppimiseen. Jos valitut teknologiset ratkaisut ja oppimisalustat tekevät oppimisympäristöstä sekavan ja vaikeasti ymmärrettävän, on ympäristö huonosti suunniteltu ja oppija joutuu erikseen näkemään vaivaa oppimisympäristön ymmärtämiseen ja oppimisalustalla ja eri välineissä navigointiin. Tämä ponnistelu on pois itse asian oppimisesta. Opettajan on huomioitava, että oppijan kannalta koulun tarjoama yhteisö, ihmiset ja oppimisalustat ovat vain yksi useista ympäristöistä, joissa hän itse oppii. Tämä henkilökohtainen oppimisympäristö tai -verkosto (PLE tai PLN, personal learning environment / network) tarkoittaa, että kukin yksilö voi oppia kotona, työssään, harrastuksissaan, oppilaitoksessa, missä tahansa. Oppija ei välttämättä osaa yhdistää eri tilanteissa oppimaansa kokonaisuudeksi. Teknologia ja koulun käytännöt voivat auttaa näiden linkkien muodostumisessa. (Toikkanen T. 2012, 27-29.)

Kuinka oppimisympäristöt tukevat oppimista?

On havaittu, että muutokset oppimisympäristössä helpottavat ja auttavat opiskelijoiden sopeutumisessa työelämään. Muutosten avulla voidaan mm. kehittää opiskelijoiden sosiaalisia taitoja, lisätä ryhmätyövalmiuksia sekä nopeuttaa opiskelijoiden sopeutumista nykyajan työelämän vaatimuksiin. (Kosonen ym. 2009.)

Ympäristö voi myös tukea oppimista seuraavilla tavoilla (Jyväskylän yliopiston Koppa):

  • oppimista käynnistäviä, innostavia asioita
  • oppimista vaativia haasteita ja ongelmia
  • ongelmanratkaisuun tarvittavaa informaatiota ja ratkaisumalleja
  • oppimista tukevia rakenteita ja välineitä
  • harjoittelu- ja kokeilumahdollisuuksia
  • sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuden
  • yhdessä oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen foorumin
  • opitun testaus- ja soveltamismahdollisuuksia

Sosiaalisen median on todettu monipuolistavan oppijoiden työmuotoja niin lähi-, etä- kuin monimuoto-opiskelussa. Tämä luo osaltaan haasteita oppimisen ohjaamistilanteisiin. Opettajan on tärkeä suunnitella, mitä sosiaalisen median välineitä missäkin oppimis- ja ohjausprosessin vaiheessa käytetään ja miten. Tärkeää olisi myös kyetä perustelemaan välineiden käyttö oppimisen kannalta. Opettajan laatiessa oppimisprosessia esim. verkkoympäristöön, tulisi varmistaa, että välineet sulautuvat oppimisympäristöön ohjauksineen. (Kalliala & Toikkanen 2012, 12.)

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Tulevaisuuden oppimisympäristöissä formaalin koulutuksen ja informaalin oppimisen elementit pyrkivät sulautumaan entistä tiiviimmin yhteen. Tämä mahdollistaa myös yksilökeskeisempien opintopolkujen toteutumista. Tulevaisuuden opetustiloissa nähdään useampia opetusryhmiä ja opetuksen ohjaajia, jotka edellyttävät monitoimisia ja joustavia opetustiloja. Laite- ja kalustetasolla tämä tarkoittaa tilamitoitusten huomioimista, työpisteiden variaatioita sekä opetustilan laitaratkaisuja (esim. tietokone). Lisäksi opettajan työpisteen sijoittaminen keskiosaan ilmentää opettaja-oppilassuhteen uudenlaista luonnetta, jossa toiminnalliset ja sosiaaliset työskentelyn muodot lisäävät opetuksen ohjauksellisuutta. (Kuuskorpi 2012, 4-5.)

Tulevaisuudessa uudet teknologiset työvälineet ja sosiaalisen median käyttö mahdollistavat opettajille uusia toimintatapoja sekä parantavat jopa oppimistuloksia. Tämä edellyttää opettajilta pedagogista osaamista, oppijoiden halua oppia sekä opettajien kykyä ohjata oppijoitaan oppimaan niitä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat työelämässä ja kansalaisina. (Kalliala & Toikkanen 2012, 7-9.)

Nuoret viettävät suurimman osan ajastaan erilaisissa virtuaalisissa yhteisöissä ja se on keskeinen osa heidän viestintämaailmaansa. Istuminen luokkahuoneessa ja perinteisen luento-opetuksen kuunteleminen voi turhauttaa opiskelijoita, jotka mieluummin seuraisivat luentoa videolta ja keskustelisivat sen sisällöstä sosiaalisessa mediassa. Toisaalta opiskelijaryhmäien suuruus voi olla esteenä luokkamuotoiseen opettamiseen, jolloin mahdollisuus työskennellä verkkotehtävien kanssa voi olla ratkaisu ongelmaan (Kalliala & Toikkanen 2012, 10-11, 19.)

Oppimisympäristön rakentaminen osista ei ole vain kurssin opettajan tehtävä. Oppijat koostavat oman henkilökohtaisen oppimisympäristönsä (personal learning environment, PLE) tai henkilökohtaisen oppimisverkostonsa (personal learning network, PLN). Opiskelija voi kuulua useampaan viiteryhmään saapuessaan opiskelemaan, joissa oppimista tapahtuu virallisesti (formal), epävirallisesti (nonformal) tai arjessa (informal) ja joista opiskelija saa

vertaistukea somen välityksellä. Oppilaitoksen tulisikin liittyä oppijoiden oppimisympäristöön yhtenä viitekehyksenä muiden joukossa tarjoamalla oppijoille fyysiset, sosiaaliset, kulttuuriset, kognitiiviset ja teknologiset oppimisympäristöjen osat (Kalliala & Toikkanen 2012, 11.)

Opetuksessa on siirrytty vähitellen opettajakeskeisestä opetuksesta oppijalähtöiseen oppimiseen, jossa pyritään vuorovaikutukselliseen työskentelyyn siten että oppijat pääsevät tuomaan esille osaamisensa, epäilyksensä ja kysymyksensä. Opettaja nähdään oppimisen asiantuntijana, joka kykenee auttamaan oppijoita saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen oppimisprosessissa. Opettaja voidaan nähdä valmentajana, joka ohjaa, kannustaa ja seuraa oppijoiden opintopolkujen edistymistä. (Kalliala & Toikkanen 2012, 13.) Opetuksessa voidaan noudattaa tutkivan oppimisen lähestymistapaa, jossa oppijat itse määrittelevät tutkimusongelman, josta he rakentavat tietoa yhteisöllisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten verkossa. Tietoa voidaan hakea asiantuntijaluennoilta, haastattelemalla, kirjoista, internetistä tai kokeiden avulla. Opettajan tehtävänä tutkivassa oppimisessa on luoda edellytykset yhteisölliseen ongelmanratkaisuun perustuvalle työskentelylle sekä toimia toimintatapojen mallintajana ja ohjeiden antajana. Tavoitteena on rakentaa koko oppimisympäristö tukemaan oppijoiden omaan vastuunottoon yhteisöllisestä tiedon luomisesta. (Kalliala & Toikkanen 2012, 15; Lakkala 2012, 94-95.) Tärkeää olisikin luoda oppimisympäristöstä turvallinen siten, että jokainen oppija uskaltaisi tuoda siellä omia näkemyksiään esille ja ihmetellä avoimesti asioita. Opettaja puolestaan edistää vuorovaikutuksellista ilmapiiriä.

Oppimisympäristön koostaminen sosiaalisen median välinein

Sosiaalisen median välineitä voi liittää perinteiseen opiskelukokonaisuuteen. Tällöin on huolehdittava, etteivät välineet ole irrallisia, jotta oppijat eivät koe kokonaisuutta pirstaleisena. Oppijalle on tärkeä luoda selkeä oppimisympäristö, jossa tavoitteet, tehtävät, aikataulu, työskentelymuodot, ohjeistukset sekä mahdolliset materiaalit voidaan hahmottaa selkeällä ja yksinkertaisella tavalla. Oppilaitoksissa tulisi sopia yhteisesti käytettävistä oppimisympäristöistä, jotta oppijat eivät joka kurssilla joutuisi alusta alkaen hahmottamaan uutta oppimisympäristöä. Sosiaalisen median välineet voidaan esimerkiksi linkittää oppilaitoksen oppimisalustalle, jonka kautta eri oppimisympäristöihin pääsee linkin kautta. Oppimisympäristön suunnittelussa kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia välineitä. Jos oppijat käyttävät jo Facebookia tai LinkedIniä, kannattaa oppimisympäristö perustaa sinne eikä Second Lifeen. Jos kurssilla käytetään useita verkkovälineitä, kannattaisi miettiä yksi keskuspaikka, jossa on linkit kaikkiin muihin. Tällaisena voi toimia esim. kurssin suljettu oppimisympäristö, kuten Moodle tai muu sosiaalisen median alusta (esim. blogi tai wiki). Opettajat voivat saada ohjeistusta sosiaalisen median käyttöön opetuksessa mm. AVO hankkeen järjestämästä ammattikorkeakouluopettajien sosiaalisen median koulutuksesta: http://sometoitumassa.blogspot.fi/(Kalliala & Toikkanen 2012, 86-87.)

Lähteet:

Aksovaara S & Maunonen-Eskelinen I. 2013. Oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. Verkkolehdet. Saatavilla: http://itk.fi/2013/attachments/93/Oppimisen%20iloa%20tukeva%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6%20-artikkeli.pdf [viitattu 9.3.2014]

Jaakkola T, Nirhamo L, Nurmi S & Lehtinen E. Erilaiset oppimisaihiot osana joustavaa kokonaisuutta. Teoksessa Ilomäki L (toim.) Laatua E-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. OPH: Oppaat ja käsikirjat 2012: 5. Suomen yliopistopaino, Tampere 2012.

Jyväskylän yliopiston Koppa: www.koppa.jyu.fi/avoimet. [viitattu 9.3.2014]

Kalliala E & Toikkanen T. 2012. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura.

Kosonen I, Selin T, Naaralainen S. 2009. Oppimisympäristö ja sen muutosten vaikutuksia opiskeluun. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8101/Kosonen.Irina_Naaralainen.Samuli_Selin.Tuula.pdf?sequence=2 [viitattu 9.3.2014].

Kumpulainen K, Krokfors L, Lipponen L, Tissari V, Hilppö J & Rajala A. Oppisen sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Yliopistopaino, Helsinki 2010. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/15628

Kuuskorpi M. 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.

Lakkala M. Tutkiva oppiminen. Teoksessa Ilomäki L (toim.) Laatua E-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. OPH: Oppaat ja käsikirjat 2012: 5. Suomen yliopistopaino, Tampere 2012.

Opetushallitus 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Saatavilla http://www.opetushallitus.fi

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: